Lapsiperheissä ei aina ole arjen pyörittäminen helppoa, mutta tietävätkö ja jaksavatko uupuneet vanhemmat hakea apua, johon he ovat oikeutettuja. Liitän tähän mtv.fi/uutiset- sivustolta lukemani artikkelin, jossa käsitellään lapsiperheen oikeuksia ja sitä miten suomalaisessa kulttuurissa vallalla oleva itsekseen pärjäämisen ajatus elää myös lapsiperheiden keskuudessa.
Kotipalvelu Sirema tarjoaa apua myös lapsiperheille ja palvelut on mahdollista saada palvelusetelillä tuettuna.
Tietävätkö lapsiperheet tarpeeksi oikeudestaan kotipalveluun? Esimerkiksi uupuneet vanhemmat voivat saada kotiapua
KOTIMAA JULKAISTU 12.09.2017 03:00
Uusi sosiaalihuoltolaki toi vuonna 2015 lapsiperheille subjektiivisen oikeuden kunnan järjestämään välttämättömään kotipalveluun, mutta lapsiperheillä ei aina ole tietoa tästä.
Perhe voi saada kotipalvelua, jos lapsen hyvinvointia ei voida turvata esimerkiksi sairauden, vamman tai erityisten perhe- ja elämäntilanteen takia.
– Vaikka kunnissa tiedetään velvoitteet ja on kehitetty lapsiperheiden palvelua, niin lapsiperheet itse eivät ehkä vielä oivalla, milloin he voisivat palvelua saada. Tästä voitaisiin tiedottaa paremmin, sanoo Väestöliiton toimitusjohtaja Eija Koivuranta.
Väestöliitto antaa kotiapua muun muassa kunnan palvelusetelin saaneille lapsiperheille.
Koivurannan Suomessa on vahva itse pärjäämisen -kulttuuri, ja sitä on myös lapsiperheissä.
– Sen takia ehkä joskus vähän turhan myöhään pyydetään apua eli vasta silloin, kun tuntuu, etteivät voimat kerta kaikkiaan riitä. Sitä ennen ajatellaan, että pitäisi sinnitellä itse.
Kotiapua voi saada esimerkiksi vauvan valvottaessa ja vanhempien erotilanteessa
Välttämätöntä kotiapua lapsiperhe voi saada kunnalta esimerkiksi, jos kokee olevansa uupunut, vauvan valvottaessa, vanhempien erotilanteessa, perheenjäsenen sairastuessa tai kun perheeseen on syntynyt useampi lapsi kerralla. Palvelun tarpeen arvioi kunta myös silloin, kun perhe saa palvelusetelin.
Kuntaliiton saamien tietojen mukaan kunnat priorisoivat erityisesti pienten lasten uupuneita ja väsyneitä vanhempia.
– Heille pyritään järjestämään heti apua, kertoo erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksiköstä.
Hän kuitenkin muistuttaa, että kuntien kotiapua tarvitsevat myös muun muassa vanhukset, joilla myös on subjektiivinen oikeus tähän.
Yhden vanhemman perheiden liiton (YVPL) on saanut palautetta tilanteista, joissa perhe ei ole saanut kaipaamaansa kotiapua.
YVPL:n toiminnanjohtaja Heljä Sairisalo kertoo tapauksesta, jossa sairauden takia henkilöllä oli vaikeuksia laittaa ruokaa tai vaihtaa vaippoja pienille lapsille. Kotipalvelua ei annettu henkilön tarttuvan sairauden takia, vaan sen sijaan tarjottiin lastensuojelun sijoitusta.
– On myös tietoja, että eräässä kunnassa kotipalvelu piti tilata pari viikkoa etuajassa, hän sanoo.
"Apua pyydetään joskus turhan myöhään"
Sairisalon mukaan lapsiperheiden kotipalvelu on lähes alas ajettu, vaikka siitä tuli subjektiivinen oikeus toissa vuoden alussa.
– Eivät ne ole kyllä mitään tehneet, Sairisalo sanoo.
Liiton tuoreen jäsenkyselyn mukaan vastaajista yli puolet ei tiennyt, että yhden vanhemman perheellä on subjektiivinen oikeus saada kotiapua muun muassa sairauden aikana.
Liitossa arvellaan, että koska kotipalvelu on siirtymässä maakunnille, kunnat ovat vain luovuttaneet.
Kuntaliiton lastensuojelun voimavaraverkostossa on myös käyty keskustelua lapsiperheiden kotipalvelun tilanteesta. Verkostossa on mukana yli sata jäsentä ja yli puolet Suomen kunnista.
– Näyttää siltä, että palvelusetelillä annettavan kotipalvelun käyttö olisi lisääntymään päin. Kunnat myös arvioivat, että lapsiperheiden kotipalvelu palvelusetelillä toimii hyvin. Sitä on lähdetty ihan selkeästi lisäämään, kertoo erityisasiantuntija Puustinen-Korhonen.